Kuten minkä tahansa hypekäyrän huipulla olevan trendin kohdalla ei pilvipalvelullekaan ole olemassa yksikäsitteistä määritelmää. Alalle on kuitenkin syntymässä konsensus seuraavista pilvipalvelua määrittävistä ominaisuuksista:
Itsepalvelu:
Jos käyttäjä ei voi mennä verkkosivustolle, luoda käyttäjätiliä ja alkaa hankkia resursseja itsenäisesti webin kautta, kyseessä ei ole pilvipalvelu. Itsepalvelumaailmassa ostajan ei tarvitse viettää tuntikausia puhelimessa vääntämässä erityisasetuksia – eikä se itse asiassa ole mahdollistakaan..
Massahyödykehinnoittelu:
Pilvipalveluiden edullisuus perustuu itsepalveluun. Jos palveluntarjoajan ehdottamat vaihtoehdot eivät miellytä, voit mennä jonnekin muualle. Jos pystyt neuvottelemaan ja saamaan vain sinulle räätälöidyn ratkaisun, kyseessä on tavanomainen hosting- tai ulkoistuspalvelu, ei pilvipalvelu.
Jaettu infra:
Pilvipalveluilla on asiakkaiden kanssa yhden suhde moneen. Infrastruktuuria palveluna (iaas) tarjoavat yritykset siirtelevät asiakkaidensa virtuaalikoneita tarpeen mukaan, ja useamman asiakkaan virtuaalikoneita voidaan ajaa samalla palvelimella. Palveluna tarjottavien ohjelmistojen (saas) puolella taas eri asiakkaat saattavat kirjautua hankittavana olevan ohjelmiston samaan ilmentymään.
Osoitettavuus:
Käytännössä jokaisella pilvipalvelujen tarjoajalla on myös oma ohjelmointirajapinta, jota kehittäjät voivat käyttää tietyn palvelun osa-alueen kutsumiseen olipa kyseessä sitten asiakkuudenhallintasovellus tai disaster recovery–toiminto. Asiakkaat voivat siten rakentaa palvelun perustarjonnan päälle omia laajennuksiaan.
Yritysasiakkaiden näkökulmasta pilvipalveluissa eniten kitkaa aiheuttaa jaettu infrastruktuuri: monessa yrityksessä ei pidetä ajatuksesta, että omat tietokantataulut tai palvelin-imaget nököttävät samassa kasassa muiden asiakkaiden vastaavien kanssa. Oikein tai väärin, tilanne nähdään tietoturvariskinä.
Toisaalta jos palvelut eivät ole jaettuja ja asiakkaan käytössä on sille nimenomaisesti kohdennettuja resursseja – eli tavanomaisen hostingin tapauksessa – jää osa pilvipalveluiden kustannuseduista saavuttamatta, eikä esimerkiksi palveluiden skaalautuvuus ole enää yhtä läpinäkyvää.
